Tänään matkamme  suuntautui Etelä-Libanoniin Saidan alueelle. Päivän aikana vierailimme Saidan perheneuvolassa, saippuamuseossa ja Saidan vanhassa kaupungissa.

 

Ensimmäiseksi suuntasimme matkamme Saidan perheneuvolaan, jonka toiminnan päätukija on Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV). Saidan perheneuvola on aloittanut toimintansa vuonna 2010. PSV:lla on Saidan perheneuvolan kanssa tällä hetkellä käynnissä kolmevuotinen kehitysyhteistyöhanke.

 

Hankkeella tuetaan taloudellisesti n. 200 lapsen psykiatrinen tutkimus vuosittain. Tutkimusarvion perusteella tuetaan 60 käyntikertaa psykologeille, puheterapeutille ja psykomotorisille terapeutille. Lisäksi PSV tukee keskuksen johtajan/sosiaalityöntekijän, kahden muun sosiaalityöntekijän työn palkkausta, keskuksen ryhmätoimintoja ja ylläpitoa.

 

Saidan perheneuvolan toimintaa meille esitteli perheneuvolan johtaja, sosiaalityöntekijä Ibtissam Al-Khalil, Ein El Helwehin pakolaisleirin sosiaalityöntekijä Baha Tayyar ja PSV:n hankevastaava Sirkku Kivistö.


Saidan perheneuvola palvelee Saidan alueen palestiinalaispakolaisia. Perheneuvolan pääasiallinen asiakaskunta tulee Ein El Helwehin pakolaisleiristä. Ein El Helwehin leiri on Libanonin väkimäärältään suurin ja ahtain palestiinalaispakolaisleiri. Sen n. 1,5 neliökilometrin alueella asuu arviolta 75-80 000 ihmistä. Leiri on hyvin levoton ja väkivaltaa on paljon. Levottomuudet johtuvat eri poliittisten ryhmien valtataisteluista.  

 

Ibtissam kertoi, että perheneuvolan palveluilla on suuri kysyntä. Pakolaisleirin lapset ovat kohdanneet erilaisia traumaattisia tilanteita: Libanonin sota, leirin levottomuudet, usean sukupolven pakolaisuus, perheyhteisöiden väkivaltaisuudet jne. Lapset kärsivät traumaoireista, jotka näkyvät mm. univaikeuksina, levottomuutena, oppimisvaikeuksina, mielialanlaskuna, varuillaan olona ja erilaisina pelkotiloina. Perheneuvola pyrkii tukemaan lasten ja perheiden selviytymistä.

 

PSV:llä on ollut parin vuoden ajan myös koulutus- ja kuntoutuskummitoimintaa. Tällä vierailulla kummiperheiden lapset ja perheenjäsenet tapasivat kummejaan. Oli ilo nähdä kolmen kummin kohtaamiset kummilasten kanssa. He saivat mahdollisuuden viettää yhteistä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Tapaamiset ovat tärkeitä hetkiä sekä kummeille että lapsille.

 

Saidan perheneuvolassa vierailun jälkeen oli vuorossa turistiohjelmaa. Suuntana oli Saidan vanha kaupunki, jossa tutustuimme saippuamuseoon ja kaupungin katukuvaan. Saippuamuseossa saimme katsauksen saippuan historiaan ja valmistukseen. Kierros oli mielenkiintoinen ja kuvasi, mitä käsintehdyn saippuan valmistus oikeasti pitää sisällään. Prosessi oli pitkä ja yhden saippuapalan tekeminen vaati usean työntekijän työpanoksen.


Museon jälkeen kävelimme Saidan vanhassa kaupungissa. Katukuva oli vilkasta ja elävää. Kaupoissa myytävä liha vaikutti tuoreelta, koska ilmeisesti kanatkin kynitään vasta lihakaupassa. Vaikka Suomessa on viime aikoina puhuttu mm. sikaloitten oloista, niin Saidassa ainakin kanojen olot olivat ihan ostajan nähtävillä. Muukin liha roikkui kaupan katossa ja leikattiin paikan päällä. Me emme lihaostoksia tehneet vaan lähinnä katselimme paikallista menoa.

 

Ajatukseni ovat tällä hetkellä pakolaisleirissä asuvien ihmisten oloissa. Itse saan mennä lämpimään sänkyyn hotellihuoneessa ja samaan aikaan satoja tuhansia ihmisiä menee nukkumaan ahtaassa, kylmässä, kosteassa asunnossa peläten uuden sodan ja/tai leirin levottomuuksien alkamista. Minun ei tarvitse pelätä, saan elää turvallisessa maassa vapaana ja tasavertaisena muiden kanssa. Miksi minulla on nämä etuoikeudet?

 

PSV:n Libanon-hankkeesta voi lukea lisää alla olevasta linkistä:

 

http://www.vastuu.fi/main/index.php?pr=2

 

-Nina Lyytinen

 

BAS:n perheneuvola Saidassa (M. Heiskala)

 


 Ibtissam Al-Khalil (M. Heiskala)

 

Baha Tayyar (N. Lyytinen)

 

Saida (M. Heiskala)

 

Saippuamuseo (N. Lyytinen)